Maaseudun sivistysliitto järjesti kirjoituskilpailun vuoden 2000 korvilla. Novellien aiheen piti liittyä ojittamiseen, mikä sopi minulle hyvin, sillä ojittaminenhan on jokaisen kirjoittavan ihmisen toinen harrastus.

Jos totta puhutaan, minulla oli tätä aihetta varten koossa riittävästi pohjatietoa. Olin vuonna 1991 ollut tekemässä sadevesikaivoja Linnatuulen parkkipaikoille, joten tiesin kyllä miten veden pitää juosta.

Kaatomestarit kertoo erään perheen käännekohdasta. Vanhat ovat vanhoja ja nuoret nuoria ja jossakin vaiheessa heidän tiensä aina erkanevat. Tarina sai kilpailun kaunokirjallisessa sarjassa kolmannen palkinnon (4000 markkaa) ja sitä luonnehdittiin näin:

"Surkuhupaisa tarina. Notkeaa kerrontaa, eläviä, todentuntuisia henkilökuvia. Jääräpäisen, joustamattoman isän ja nuoren, itsevarman, kohta kodin taakseen jättävän pojan mutkatonta sanailua, jossa ukkosenjohdattimena toimii tarinan sovitteleva kertoja."

Novelli julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2001 antologiassa "Ojamies ja lapio".