Kävin eilen kääntymässä Helsingissä. Syy tähän etelän excursioon oli Kirjailijaliiton kokous ja omien kirjavarastojen täydentäminen. Olin paketoinut aikatauluni tiiviiksi -liian tiiviiksi.

Tarkoitus oli vaihtaa J.Pekka Mäkelän kanssa muutakin kuin nyökkäys mutta kokouksen jälkeen oli otettava lentävä lähtö tai asiat olisivat jääneet taas ensi vuoden keskiviikkoon. Onneksi ehdin sentään ennen kokousta turista Jukka M. Heikkilän kanssa ja kokouksen aikana (hyi hyi) Vuokko Tolosen kanssa.

Pääasia oli siis hankkia kirjoja. Ne on niitä hauskoja läpyköitä, joissa on kannet ja sivuja välissä. Täydellisesti en iskussani onnistunut mutta tyydyttävästi kuitenkin. Samalla tuli kuikuiltua mikä oli omien opusten tilanne pääkaupungissa. Suomalaisesta Kirjakaupasta löytyi kaikki neljä mölläriä hyllystä. Kysymättä niitä ei löytäisi kukaan, minun silmäni on siksi harjaantunut selkämyksiin, että huomasin ne aika helposti. Akateemisessa sen sijaan kaksi uusinta oli erittäin hyvin esillä. Niiden näkemistä ei voinut välttää. Kyllähän tuollainen näky tietysti miellytti silmää.

Mitä tulee kaupungin yleiskuvaan, tunnun istuvan massaan yhä paremmin. Kun viime vuosituhannella nuoreana opiskelijana tallasin pääkaupungin katuja, musta habitukseni erottui joukosta. No, ei erotu enää. Paholainen voi pukeutua Pradaan mutta nuoriso pukeutuu mustaan. Minusta se osoittaa hämmästyttävää tyylitajua!