Se ei ole koskaan ollut salaisuus, että allekirjoittanut on lukenut Waltarin romaanituotannon melko tarkkaan. Teini-iässä kiinnostuksen ollessa suurimmillaan tietoisuus siitä, että Waltari on jo kuollut tuntui raskaalta. Kirjastossa kiinnostavat hyllymetrit kävivät auttamatta vähiin kunnes edessä oli katkera loppu. Postuumisti ilmestynyt Nuori Johannes (1981) oli jo sekin siinä vaiheessa ilmestynyt kun lukuintoni oli korkeimmillaan. Nykyään lähes kaikki Waltarin kirjat löytyvät omasta kirjahyllystäni, ja niiden joukossa on myös tämä.
Aikoinani minäkin luin tuon opuksen tarkkaan. Toisin kuin Päätalolla, minulla ei tietenkään ollut tilaisuutta tavata kirjan kirjoittajaa. Joskus olen epäillyt sitä, että ilman tuota kirjaa minusta tuskin olisi tullut kirjailijaa. Syyttäkää tai kiittäkää siis Waltaria, kriitikot, lukijat, kirjakauppiaat ja kirjastohenkilöt, kaikista niistä sivuista joita olen riesaksenne/iloksenne tuottanut.
Kommentit