Tehdäänkö kustannussopimukset yksi kerrallaan vai sovitaanko heti useammasta kirjasta?

On varmaankin mahdollista tehdä sopimuksia useasta kirjasta kerrallaan, varsinkin jos kyseessä on hyvin myyvä kirjailija. Mutta eiköhän normaali käytäntö ole se, että sopimukset tehdään kirja kerrallaan. Tämä on sekä kirjailijan että kustantamon etu. Kirjailija on näin vapaa tarjoamaan käsikirjoituksiaan mihin kustantamoon tahansa tilanteen mukaan. Ja kustantamo ei puolestaan sido käsiään myllynkiveen, jollaiseksi olemattomasta kirjasta sopimuksen allekirjoittanut kirjailija helposti muuttuu.

Miten tiedät, että on oikea aika aloittaa kirjoittamaan uutta kirjaa? Siis milloin suunnitelmat ja taustatyöt tuntuvat olevan siinä pisteessä, että on aika kirjoittaa ensimmäinen lause?

Tämä onkin kinkkisempi kysymys. Sen vain tietää, vähän niin kuin aivastuksen tulon. Mutta jos yritän olla analyyttisempi, tilanne on varmaankin sellainen, että kaikki ne mielessä taotut ajatukset ovat saaneet vastauksensa. Eli tiedän tarinan kulun alusta loppuun. Totta kai kirjoittaessa tarina muuttuu hiukan, tulee sivujuonia, lisäosioita, loppu saattaa varioitua jonkin verran. Mutta jos kirjoittamisen aikana kaikki muuttuu, on aloitus tapahtunut liian aikaisin. Yleensä kirjan liian nopean aloituksen huomaa siitä, että kertojan ääni ei meinaa löytyä luontevasti.

Miltä aloittaminen tuntuu?

Työn aloittaminen tuntuu siltä kuin olisi päässyt häkistä pois. Jos pohjatyö on tehty kunnolla, kirjoittaminen etenee vauhdikkaasti. Kirjan maailma on vahvasti läsnä, mikä ei tietenkään ole aina kovin terveellistä. Mutta hyvä tarina vaatii vahvaa eläytymistä.

Mitä syöt kun kirjoitat?

En mitään. Jos jostakin syystä pääsen tekemään kokonaisen päivän töitä, voi olla etten syö aamu ja ilta kahdeksan välillä mitään. Juon kahvia, mehua ja joskus jotakin muutakin.

Pystytkö lukemaan omia kirjojasi vai pelkäätkö löytäväsi lapsuksia tai kirjoitusvirheitä?

En pysty. Heti kun kirja ilmestyy, sitä voi selailla. Kun aikaa kuluu, nopea vilkaisukin tuo heti mieleen parannusehdotuksia. Se taitaa olla aika tavallista.

Kuinka paljon olet kirjoittanut novelleja? Kirjoitatko niitä vieläkin vaikka kirjoitat romaaneja?

Aika paljon. Täytyi luntata Sanojen ajasta, kuinka monta novellia on julkaistu. Niitä näytti olevan 25, olen itsekin yllättynyt. Tänä vuonna ilmestynee vielä kaksi lisää. Julkaisukelpoisia julkaisemattomia novelleja taitaa olla pöytälaatikossa  6-10.
Novelleja tulee kirjoiteltua vieläkin. Ne auttavat pysymään vireessä. Romaanin laajan työn rinnalle tarvitaan novelleja, joissa kaikki on tiiviissä muodossa sanojen käytöstä lähtien.

Miten "keksit" kirjoittaa aina tietystä aiheesta? Tuleeko se aihe ja ajatus ihan itsestään, vai päätätkö kirjoittaa "juuri tästä"? 

Aiheet yleensä tulevat jostakin. Ehkä kyse on assosiaatiosta, jossa aihe syntyy eri asioiden toisiinsa nivoutumisesta sellaisella tavalla, että itse näkee siinä jotakin uutta ja oivaltavaa. Mutta tokihan tuotakin prosessia voi ruokkia suuntaamalla ajatuksensa tiettyyn aihepiiriin.
Esimerkiksi kirjoituskilpailuissa on pakko suunnata ajatustyö johonkin suuntaan. Jos aiheena on "Ojamies ja lapio", täytyy kaivaa mielensä sopukoista jotakin aihetta edes kevyesti sivuavaa. Tässä asiassa laajasta elämänkokemuksesta on varmasti hyötyä.

Maksetaanko kustannuspalkkiot verokortilla vai onko yleistä, että kirjailijalla on yritys?

Maksetaan. On kirjailijoita, joilla on toiminimi. Puuhaa on kuulemani mukaan siksi vaivalloista kirjanpitoineen, että kovin yleistä se ei kai ole. Pienimmän riesan tie on se, että ottaa tyynesti verokarhun iskut vastaan ja keskittyy kirjoittamiseen.

Tässäpä tämä tällä kertaa. Joitakin sähköpostilla tulleita kysymyksiä en käsitellyt tässä, mutta ainahan voitte kysyä lisää.