Olin eilen monien kanssakirjailijoiden tavoin Villa Kivessä viettämässä kirjailijapäivää. Vapaan keskustelun lisäksi saimme nauttia hyvistä puheenvuoroista, joiden alustajina toimivat Jacob Söderman (Sananvapaus ja avoimuus) sekä Maija-Riitta Ollila (Myykö todellisuus?).

Seminaarissa nousi esiin se tosiasia, että nykyään ei palvota enää Ukkoa eikä Ristin-Kiesusta vaan rahaa. Suuret kustantajat "budjetoivat" kirjoja syksyn katalogeihin, ihmiset myyvät yksityisyytensä keltaiselle lehdistölle. Raha ratkaisee.

On kuitenkin ilahduttavaa huomata, että kirjailija toimii kulttuurin hyväksi ilman suuria rahallisia intohimoja. Kun romaani myydään kirjakaupassa 30 eurolla, kilahtaa siitä kirjailijalle keskimäärin 2.5 - 3 euroa. Ja tuosta rahakasasta maksetaan tietysti verotkin. Loput lukijan luovuttamista rahoista katoaa markkinatalouden Vishnun lukuisiin käsiin.

Näistä synkeistä aatoksista huolimatta mainio päivällispöytäseurueemme jakoi saman riemun; meille kirjoittaminen on sujuessaan suuri ilo ja intohimo! J. Pekka Mäkelä, Eeva Nikoskelainen ja Kaari Utrio, kiitokset mukavasta juttutuokiosta!

Illan päätteeksi istuimme vielä  Tuula Mai Salmelan kanssa alas ja paransimme maailmaa tuopillisen verran, ja paranihan se!

Paljon tuli myös tässä mainitsemattomien kirjailijoiden kanssa turistua ja tässä kaikille heille vielä kollektiivinen kiitos, samoin Kirjailijaliitolle hyvästä tilaisuudesta. Ai niin, Joni, projekti kuulosti tosi hyvältä, toivottavasti se toteutuu koko laajuudessaan.

Tajusin päivän aikana myös sen, että olen todella onnellisessa asemassa. Minulla on tuhansia (tai ainakin satoja) mesenaatteja, jotka tukevat luomistyötäni. Te kaikki, jotka olette uhranneet rahojanne kirjojeni ostoon (ja aikaanne niiden lukemiseen), olette minulle tärkeitä ja rakkaita mesenaatteja. Kiitos!