Tämän novellin teemat kumpuavat Bosnian sodasta, joka riehui vuosina 1992 - 1995. Itse novelli on kirjanpitoni mukaan kirjoitettu 1999. Ilmeisesti minulla kesti neljä vuotta sulatella tätä asiaa ja pukea se sanoiksi sellaisella tavalla kuin itse halusin. Tai Kosovon sota loppuvaiheen pommituksineen aktivoi alitajunnassa uinuneen tarinan. 

Bosnian sota oli järkyttävä esimerkki siitä, kuinka sota ei koskaan ole kaukana meistä. Euroopan vanha hokema - ei koskaan enää sotaa - joka taidettiin lanseerata jo kolmekymmenvuotisen sodan jälkeen, osoittautui jälleen kerran paperiksi. Kukaan ei ole turvassa sodalta, sillä sota on peli, jota pelataan säännöllisin väliajoin sopivilla pelilaudoilla. Tässäkin pelissä on sääntönsä. Niin huvittavalta kuin se kuulostaakin, sodassa voi ihmisiä tappaa väärin, tai jopa vääriä ihmisiä.

Sodan kohtalonomaisuus välittyy novellin tapahtumiin. Ihminen on voimaton kohtalon kourissa, olipa kyseessä sota tai rakkaus. Ehkäpä novellin työnimi (Romeo ilman Juliaa) kertoo temaattisesti tarinasta paljon. Kohtalo on määrännyt rakastavaiset toisilleen ja siksi he myös kohtaavat, ennemmin tai myöhemmin.

Huomiseen, Erzbeth! julkaistiin Kulttuurivihkot -lehdessä vuonna 2003. Tälle novellille on olemassa sisarnovelli (Ajaton), jota ei ole koskaan julkaistu.