Tekijänkappaleet Savurenkaista saapuivat keskiviikkona. Laatikon aukaiseminen on se sykähdyttävin hetki. Silloin voi jo olla varma, että kyllä siitä kirja syntyi!

147458.jpg

Näiden julkisten vuosien aikana on käynyt niin, etten oikeastaan enää odota arvosteluja. Toivon tietysti, että niitä tulee, sillä ne virallistavat kirjan olemassaolon. Mitään kiirettä niiden lukemiseen ei minulla kuitenkaan ole. Viisi todistajaa kirjan tiimoilta tein yhteenvedon arvosteluista vasta sen jälkeen kun M.G.Soikkelin arvostelu oli ilmestynyt. Ja tuo hetki oli yli puoli vuotta kirjan ilmestymisen jälkeen.

Otan kriitikoiden analyyseistä opikseni sen mitä otettavissa on. Tosin kritiikit ovat nykyisin lähinnä referaatteja, joista on hyötyä lukijalle mutta ei kirjailijalle. Osittain se johtuu lehtien tilanpuutteesta, osittain sitten sen kriittisen kynän omistajasta. Kiiltomato on tässä asiassa piristävä poikkeus laajoine arvosteluineen. 

Paras palaute tulee kuitenkin suoraan lukijalta. Sitä tunnetta on vaikea kuvata kun saa sähköpostin tai kirjeen, jossa kirjan lukenut henkilö kiittää niistä hetkistä, jotka hän on saanut viettää kirjan parissa. Silloin tietää olevansa oikealla asialla.

Minun yksityinen tähtihetkeni oli tuon laatikon aukaisu. Julkinen tähtihetki tapahtuu Elomessujen lavalla huomenna kello 12:15. Sen jälkeen kirja on omillaan.

Ai niin, se huominen novelli. Illalla kaikki valkeni minulle. Aihe putkahti tajuntaani jostakin sinisen hämäryyden keskeltä. Huomenna tarina olisi tarkoitus valuttaa paperille.