keskiviikko, 21. marraskuu 2007
No niin! Nyt kun kirjallisuuspalkintoehdokkaita alkaa putoilla,
joukosta löytyy jo sellaisiakin kirjoja, joita olen lukenut ja joista
pidän. Kun raatien ja oma maku lyö yksiin, ei tunne olevansa ihan
hukassa arvottamisenkaan suhteen. Ainahan on terveellistä olla edes
jotenkin kartalla siinä, mikä on hyvää ja mikä pahaa/huonoa.
Arvid Lydecken -palkintoehdokkaiden joukosta löytyy ihastuttava kirja. Kerppu ja tyttö, tämän luin
tuoreeltaan
samana päivänä kun sain sen käsiini. Eikä siinä vielä kaikki. Se
luettiin toisenkin perheenjäsenen (kriittisen sellaisen) toimesta
samana päivänä, kannesta kanteen! Kerppu ja tyttö on vaan niin mainio
kirja, että se on ahmittava yhdellä hotkaisulla. Ja jos sattuu
omistamaan vaikkapa tytön ja koiran, kirja tuntuu vielä mainiommalta.
Olen suositellut tätä kirjaa monelle ja siksi (öhöm) se taitaa olla jo
loppuunmyyty.Topelius -palkintoehdokkaiden joukossa on tämä sangen vinkeä opus.
Tämänkin olen jo lukenut ja pakko kai sanoa, että kirjan kielellinen
kirkkaus on kuin tunturipurosta ammennettua jäävettä krapulan
kuivaamassa kurkussa. Kirjailijan ilmaisun kirkkaus on sitä luokkaa,
että sitä voi jo ihailla.
Ainoa hämmentävä seikka tässä on
vain se, kuinka kirjailija on ehtinyt samana vuonna tehdä kaksi näin
upeaa teosta. Onkohan haamukirjailija
Sari Peltomäki
auttanut kaimaansa? Tosin kirjailijavierailuihin erikoistunut Satu
Peltoniemikin on voinut auttaa siskoaan Sari Peltoniemeä. No, joka
tapauksessa onnea SP!
Noh, olin minäkin kaukaa viisas ja
haastattelin ajoissa tätä lahjakasta kirjailijaa.
Kommentit