Työ jatkuu. Kässäri, josta syntynee ensi syksynä ilmestyvä romaani, on punakynällä kommentoitu. Nyt siirtelen kommenttini paperiversiosta sähköiseen versioon. Lopullinen versio valmistuu siis hitaasti mutta varmasti.

Kässärissä on kutakuinkin 180 liuskaa. Joka sivulta olen löytänyt paranneltavaa. Olen itselleni melko armoton kriitikko. Kun jotakin valmistuu, olen tyytyväinen noin viikon verran. Sitten löydän taas jotakin parannettavaa. Ehkäpä tyytymättömyys on edellytys sille, että kehitystä tapahtuu.