Jos kirjailijana oleminen olisikin vain kirjoittamista, homma olisi bueno. Mutta nykyään ei riitä se, että kirjoittaa kirjoja (tai runoja tai draamaa) niin hyvin kuin kykenee. Homman sivutuotteena takinhihaan tarttuu kaikenlaista, niin että lopulta huomaa laahaavansa perässään pitempää häntää kuin pyrstötähti.

Siksi pistän tämän blogin parin muun projektin lisäksi telakalle kuivumaan. Pienen tauon aikana turhat kotilot kuivuvat ja tippuvat kyydistä. Toisaalta, ei kaikki telakat ole ihan yhtä kuivia...